Johtajasopimus kirvelee Pyhtään päättäjiä

Sain palautetta 8.3. Pyhtäänlehdessä. Kyllä kirvelee, kun tarvitaan koko puheenjohtajisto jatkamaan venkoilua termejä kääntäen, allekirjoittajistakin vain kaksi on kunnanhallituksessa äänivaltaisia. En puhu omiani, minun ei tarvitse. En ole kiistänyt johtajasopimusta -vaan sen sisältöä.

Mainitsin 23.2. alijäämäksi "lähes 2 milj euroa" tämä tieto oli relevantti 12.2 juttua kirjoittaessani. KH:n talouskatsaus 11.01.2016 §13 mainitsee alijäämäksi n. 1,7 milj € marraskuun lopussa. Tämä tieto minulla oli silloin käytössä. Vaikka se lopulta päätynee n. miljoonaan, en kehtaisi lehdessä retostella. Onko se paljon vai vähän? Palkkioita maksettaessa se on vähän. Kun Yläkoskelle tarvitaan uimarantavarustukseen kolme tonnia tai Hirvikoskelle 10 000 matonpesuun, on se paljon. Päätännässä raha on suhteellista.

Pyhtään talouden tulisi mahdollistaa investoinnit tulevaisuuteen, yhtenä osatekijänä vahva tulopohja ja investoinnit kuntaan. Strategian pohjana on asiakas-, prosessit / rakenteet-, talous- ja henkilöstönäkökulmat. Jokainen kenttä "huipentuu" talousarvionäkökohtaan. Talousarviotavoitteemme on tehdä ylijäämäistä tulosta siten, saavutamme vähintään 500 000 € ylijäämää vuosittain, jotta vältämme velkaantumisen. ( Talousarvio 2015 - 2017 sivu 3.). Todellisuudessa keskivertotuloksen on oltava n. 1,5 milj. euroa vuosittain, jotta kattaisimme investointejamme tulorahoituksella. ( Talousarvio 2015 - 2017, sivu 5.) Palkkioiden on sopeuduttava tehtyyn tulokseen ja talousympäristöön, on valtuusto tehnyt millaisen arvion hyvänsä. Eikä sekään ole mistään tupsahtanut itsekseen, sen on kunnanjohtaja ja hallitus valtuustolle hyväksyttäväksi esittänyt.

Jutussa 8.3. allekirjoittajat mainitsevat Kuntalain 2015 7 luku 42§:n. Lain 7 luku käsittelee kunnan johtamista. Suosittelen perehtymistä siihen, ennen sillä sivaltelua. Hallituksen esitys HE 268/2014 antoi raamit kuntalaille 10.4.2015/410. Laki on ns. yleislaki, joka koskee hallintoa, päätäntää ja taloutta. Erityisesti otetaan huomioon kuntatalous ja talouden tasapainotus, sekä konserninäkökulmasta johtaminen ja taloutta koskeva sääntely. Kuntaa johtaa kunnanhallituksen alaisena kunnanjohtaja. Päätännän riippumattomuutta ja läpinäkyvyyttä tahdotaan edistää.

Pykälään 7 luku 42 § on turha vedota. Uusi kuntalaki 2015 kyllä korvasi vanhan 1.5.2015. Merkittävää osaa lain säännöksistä sovelletaan kuitenkin vasta seuraavan vaalikauden alusta 1.6.2017 lukien. Tähän joukkoon kuuluu mm. luku 7. Kunnan johtaminen ja luottamushenkilöt. Nykyinen johtajasopimuskin on vanhan lain aikana tehty.

Kuntalaki 2015/410 7 luku, 42§ Johtajasopimus. "Kunnan ja kunnanjohtajan on tehtävä johtajasopimus, jossa sovitaan kunnan johtamisen edellytyksistä. Johtajasopimukseen voidaan ottaa määräyksiä kunnanjohtajan ja kunnanhallituksen puheenjohtajan työnjaosta kunnan johtamisessa ottaen huomioon, mitä hallintosäännössä määrätään. Johtajasopimukseen voidaan ottaa määräyksiä menettelytavoista, joilla kunnanjohtajan viran hoitamiseen liittyvät erimielisyydet ratkaistaan 43 §:ssä tarkoitetun menettelyn sijasta."

Sanallakaan laissa ei mainita palkkioista, sopimuksen sisältö pitää olla KH käsissä. Tämän palkkioasian tiimoilla on jatkuvasti venkoiltu mm. siitä millä nimellä sitä kutsutaan. Se voi olla bonus, tulospalkkio tai vaikka pääsiäispupun papana nimeltään, mutta se ei asiaa muuta. Palkkio kuuluu palkkaan, mutta KH:n pitää määrittää perusteet ja maksu on tulosten mukaan 0-100%. Johtuen siirtymästä JA uuden Kuntalain kokonaismuutoksesta nykyinen johtajasopimus on neuvoteltava uudelleen. Siellä pitää olla irtisanomis- ja muutoslauseke, sekä tavoitteiden painotusten muutostenedellytykset. Näemmä on hankalaa saada aikaan muutoksia, kun paikallista politiikkaa ohjaa pienen piirin keskinäisen miellyttämisen kulttuuri.