Rahankeräykset

Rahankeräys vaatii Poliisihallituksen myöntämän rahankeräysluvan tai pienkeräysilmoituksen tekemistä poliisilaitokselle. Keräyksiä saa järjestää pääsääntöisesti yleishyödyllisiin tarkoituksiin, muutamin lain sallimin poikkeuksin. Lahjoituksien pyytäjistä ei ole pulaa, jo Ukrainaan on lähetetty yli 25 miljoonaa euroa. Kyse on huomattavista summista ja puolet Suomalaisista ilmoittaa lahjoittavansa hieman erilaisiin keräyksiin. Tilanne tietenkin vaihtelee omista taloudellisista näkökohdista riippuen. Lapsiperheet lahjoittaa vähemmän ja yksinelävät enemmän.

Eri järjestöt kattavat kulujaan lahjoituksista ja kohteeseen päätyy vaihteleva määrä tukirahaa. Lahjoittajat pitivät summasta riippumatta tärkeänä kohteen luotettavuutta. Esimerkiksi 82 prosenttia Lähi-Tapiolan kyselyssä arvioi tietävänsä, mihin lahjoitetut rahat käytetään. Avustusjärjestöjen mainoksissa on keräysluvan numero ja useilla nettiosoite, josta tietoja voi etsiä lisää. Sivuilla on vaihtelevan selkeästi ilmoitettu kuinka suuri prosenttiosuus lahjoituksista menee kohteeseen tai eritelty muuten hallinnon kuluja.

Avustustoiminta on suurta bisnestä ja järjestöt pyörittävät merkittävää rahapottia. Työ on arvokasta ja järjestöillä on paljon tietoa kohdealueistaan. Pidän kuitenkin suurena ja hämmästyttävänä puutteena, ettei keräyksien yhteydessä ja mainonnassa ilmoiteta suoraan prosenttiosuutta, joka päätyy kohteeseen. Sen pitää olla lakisääteinen velvollisuus, eikä pohjautua lahjoittajan aktiivisuuteen hakiessaan tätä tietoa. Asian julkaiseminen suoraan voisi kannustaa samalla parempaan avustusvarojen perillemenoon.