NATO päätöksien vaikeusNatoon liittyminen herättää tunteita, halutaan keskustella keväällä tai hamassa tulevaisuudessa, mieluummin ei koskaan. Herää epäily, kysymykseen ei edelleenkään uskalleta ottaa kantaa, odotellaan tuulien muutoksia ja luovitaan sen mukaan. Kun tai jos on pakko. Natosta ollaan yhtä paljon myöhässä kuin talvisodan materiaalihankinnoista. Parhain hetki liittymiseen meni 90 - luvulla kun NL hajosi. Tämä on tietysti jälkiviisautta. On ollut kannatettua politiikkaa olla liittoutumatta, mutta näennäinen liittoutumattomuus on itsepetosta. Olemme asejärjestelmissä ja yhteistyössä syvällä länsiliittoutumassa. Lähettämällä kiinalaista aseromua Ukrainaan olemme puolemme valinneet vahvalla tavalla. Tästä ei ole pakkia naapurin silmissä. Suomessa keskustelu Natosta jämähtää vanhoihin kaavoihin. Toisaalta meidän päätöstämme ei ohjaa muiden lausumat, luonnollisesti moni maa Venäjän ympärillä lietsoo uhkakuvia, jotta vaikuttaisi päätökseemme. Ukraina ei kuitenkaan ole mikään yllätys, tilanne on kehittynyt ainakin vuodesta 2014 lähtien. Päätöksien aika on nyt. Onko asemamme vaarallisempi ilman Natoa vai Naton kanssa? Jos suurvallat välttelevät toisiaan pelkona laajempi sota, onko Natolla aitoa vaikutusta. Onko omavara parempi ja tehdä yhteistyötä esim. Pohjois-Suomen osalta Ruotsin ilma-aseen kanssa? Jäät hatussa eivät saa ohjata ylettömään varovaisuuteen päätöksissä. Tilanne tuntuu olevan sellainen, että päätöstä ei osata edelleenkään tehdä. Poliitikkojen, joilla on tiedot kaikesta ei julkisesta on tehtävä päätös. Olemmeko asemassa, että voimme luottaa paremmin diplomatiaan kuin muut Venäjän naapurit? Onko ”erityisasemamme” omaa kuvitelmaa? Kuinka kauan voimme seisoa jalat kahdenpuolen kynnystä? Onko jalat oikeasti tukevasti oikealla ja kun Karhu katsoo hieman ”varmistetaan”. Tilanne kehittyy nyt niin, että monella saralla taloutemme irtautuu naapurista ja pysynee siitä erillään. Energia, logistiikka ja vienti suurimpina kysymyksinä maamme taloudessa. Jääkö siirtymän jälkeen muuta, kuin tankit puomin taakse peloksi. Aika jälkeen Putinin on avaintekijä tässä kysymyksessä. Kartan perusteella Natossa on enää Suomen levyinen aukko, onko se enää merkittävää vai onko suurempi merkitys naapuruussuhteilla, huolimatta sotilasliitosta. |