Terveydenhuollon maksut, vastine KoSa

Kirjoitin taannoin terveydenhuollon maksuista, jotka kuormittavat vähätuloisia, sekä samalla hieman piikittelin porvareita. Totesin, ja totean edelleenkin, että poliitttiseltahuipulta on kadonnut kosketus reaalimaailmaan.  Kouvolan seudun kokoomusnuorten pj Pasi Helander (2.7.2008 Kouvolan Sanomat), tunnustikin reilusti ensimmäisenä, että ei ymmärrä asiassa piilevää matematiikkaa, ja alentui vielä arvostelemaan tietämättömäksi ihmistä, jota ei ole koskaan tavannut. Ymmärtämättömyys tuntuukin olevan yleistä vanhoissa puolueissa.

Itse sain eläkeläisten vaalitentissä 2007 Kotkassa, paljon sellaista elämänkokemusta kuullakseni, joka saattaa monelle ilman kosketusta tavalliseen ihmiseen jäädä hyvinkin etäiseksi. Visioiden pyörittely ja kultaiset tarkoitusperät, eivät vastaa reaalielämän kohtaamista. Kirjoituksessa esittämäni väitteet eivät ole mitään Perussuomalaista vaalipropagandaa, vaan tutkittua tietoa VTT:ltä ja Stakesilta. Tässä ei ole mitään tulkintaa, tilastojen mukaan suomalaisten sosiaaliturva on EU:n keskitason alapuolella. Terveydenhuollossa ja lääkkeissä maksut ovat maailman huipputasoa. Tämä iskee erityisesti kaikkiin pienituloisiin väestöryhmiin. Siinä valossa prosenttien muuttaminen asiaa vähätteleviksi euroiksi on köyhän pilkkaamista.

Yhteisvaikutuksena kaikki kuormittavat rankasti heikkotuloista. Helander väitti perusteettomasti, että olisin tyrmännyt Vanhasen takuueläkkeen, se ei pidä paikkaansa, vaan toivotin lämpimästi hänelle lupaamaansa takuueläkettä. Lääkkeiden maksukaton ylimenevä osuus, ei ole suuri, ongelma onkin maksukatossa, joka tuntuu kohtuullisesta vain, jos on terve ja varaa maksaa. Suomessa tavallisen perheenkin  terveydenhoidon maksut ovat tuloista noin 20 prosenttia, noin puolet enemmän kuin missään muussa Euroopan maassa. Ruokakin on n. 20 % kalliimpaa kuin euroopassa, tämä kaikki yhdessä on raakaa ja piittaamatonta välinpitämättömyyttä yhteiskunnan köyhimpiä ja heikoimpia kohtaan.   Euroopanmaissa on esim tämä lääkkeiden maksukatto alhaisempi kuin Suomessa. Joissakin maissa se on erisuuruinen eri väestöryhmille, kuten esimerkiksi Islannissa, jossa vakuutetuille vuosittainen maksukatto on n. 220 euroa, lapsille 75 euroa ja eläkeläisille 60 euroa. Ruotsissa maksukatto on n 100 euroavuosi. Useat kalliit lääkkeet eivät ole Kelan korvattavia, kuten ei myöskään monet fysioterapiat eikä hammasten hoidot, niin moni vanhus joutuu valitsemaan, ostaako lääkkeet vai ruokaa. 

Yhdessä asiassa olen Helanderin kanssa täysin samaa mieltä, suomi ei ole valmis, rakentamiseen tarvitaan lisää käsipareja, Perussuomalaisia sellaisia.