Pyhtään tulospalkkaus

YLE uutisoi 27.11 Kuntajohtajien tulospalkkioista ja samalla esiteltiin myös Pyhtään mallia.

https://yle.fi/uutiset/3-9950359

https://yle.fi/uutiset/3-9949236

Pyhtäälle tulospalkkiot tulivat edellisen kunnanjohtajan Kari Häkämiehen mukana. Silkasta käytännöllisyydestä, hänen tavoitepalkkaansa ei olisi muuten päästy. Kun kunnanjohtaja vaihtui, ei johtajasopimusta uudistettu ja se matkasi edelleen kohti nykypäivää. Alku ei siis ollut kovin yritysmäinen.

Kunnissa tulospalkkaukset ja johtajasopimukset ovat hyvin vapaita ja vaihtelevia. Perusteet ja palkkion haitari on laaja. Herää väistämättä kysymys, onko pienemmissä kunnissa asiantuntemusta laatia ohjelmaa, joka on avoin ja oikeudenmukainen? Jos keskimäärin maksetaan 1500 euroa/v, voiko sanoa että pikkukunnan 5000 euroa/v on suhteessa "hyvään draiviin"? Palkkiot ovat herkkä asia, sosiaalinen media regoi tunteella. Kaiessa pitää kuitenkin muistaa, että summat ovat vuositasolla pieniä, vaikka palkansaajalle ne ovat suuria. Keskimäärin voi sanoa, että jos oma poliittinen ja muu tuttavapiiri arvioi palkkiot tai jos palkkio on käytännössä palkan jatke, ollaan metsässä. Huolimatta siitä, että päällisinpuolin kaikki on oikein. Parasta olisi, jos Kuntaliitto laatisi muutamia mallipohjia, joilla voidaan laittaa palkkioita maassa samaan ruotuun.

Kunnallisessa tulospalkkauksessa ongelmana on nimenomaan tavoitteiden määrittely. Kuvaavatko ne kunnan todellista tilannetta ja hyvinvointia. Pyhtäällä Perussuomalaiset ovat kritisoineet ja kritisoivat edelleen sitä, ettei tavoitteissa ole suoraan mitään kohtaa, jolla huomioidaan kunnan tekemä taloudellinen tulos. Onko ali- vai ylijäämää, mikä on velka-aste, katetaanko investoinnit tulorahoituksella / riittääkö vuosikate kattamaan poistot?. Yritysmäisyyteen kuuluu vahva taloudellinen näkökulma ja ne pitäisi kirjata mm. johtajasopimukseen liittyen palkkioon. Johtajasopimus on täysin muutettavissa, jos halua on.  Tämä on vain poliittinen kysymys.

Perussuomalaiset eivät ole esittäneet mitään tasoa, eikä yhtä oikeaa tapaa tulkita tavoitteita. Vain halun painottaa taloudellista suoriutumista paremmin. Poliittista ymmärrystä asiaan ei ole ollut. Nykyinen kunnanhallitus ei asiaa ole käsitellyt. Lähinnä on vain saivarreltu palkkion, lisän, bonuksen nimestä. Palkkiot ovat osa nykypäivän palkkausjärjestelmää, ei siinä mitään. Pyhtäällä on tehty talouden tasapainottamisessa hyvää työtä. Sopimuksilla on hallittu kustannuskehitystä, turvattu palveluita ja säilytetty tukalassa tilanteessa veroprosentit ennallaan.

Aina olisi tietysti ollut yksittäisen kuntalaisen näkökulmasta kohtia, joita olisi voitu tehdä paremmin. Mutta tällä kapealla tiellä on silti taiteiltu tehden mahdollisimman hyvää työtä. Talousnäkökulmalla ei siis pitäisi olla estettä yritysmäisellä Pyhtäällä. Kyllä Pyhtää kelpaa esimerkiksi kuntasektorilla haasteista ja vaikeuksista huolimatta edelleen.