Tukea myös kunnille

Viime vuosina Suomessa on ollut nopea talouskasvu ja monilta osin hyvät taloudelliset puitteet. Samaan aikaan talouden kasvun kanssa kuntientoimeentulo-ongelmat ovat jatkuvasti syventyneet. Talouden kasvu ei ole ulottunut kaikkiin kuntiin. Osaltaan syynä on valtion halu siirtää vastuita kunnille, ilman asiaankuuluvia lisämäärä- tai tarveharkintaisia rahoja, osin rahojen holtiton käyttö ja epärealistiset investoinnit kunnissa. 

Hallituspuolueiden toteuttamat palvelumaksujen korotukset eivät lisää tuloja palvelut tuottaville kunnille, koska hallitus samalla leikkasi valtionosuuksia vastaavalla summalla. Kunnissa onkin kovat paineet lisätä kunnallisverotusta tulojen lisäämiseksi, tämä tasavero koettelee kovasti heikompituloisia pienten lisämaksujen jatkuvassa virrassa.

 Veron korotukset palvelujen turvaamiseksi ovat vielä tukalassa tilanteessa siedettävä, mutta kuka takaa, että lisärahat eivät uppoa investointi suunnitelmien turhiin hömpötyksiin ? Itse olen täysin varma, että kotikuntani Pyhtää selviää ilman valaistuja suihkulähteitä ja kivettyjä polunvarsia tässä nykyisessä taloustilanteessa. Talous tulee olla hallinnassa ja yhteisiä rahoja tulee käyttää aina harkiten. Investoinneissa on oltava järkevä menokuri, jotta peruspalveluista tai opetuksesta ei tarvitse leikata ensimmäisenä. Investointeja ei pidä ylimitoittaa rahoituskustannusten noustessa, saati sitten velkarahalla muutenkaan. Sosiaali- ja terveysrahoja tulisi korvamerkitä, jotta rahat todella käytettäisiin niihin palveluihin kuin alunperin pitikin.  

Valtionosuuksien merkitys kuntalaisille on huomattava, ja ne tulee palauttaa 1990- luvun alun tasolle. Nykyisessä epävarmassa taloustilanteessa valtion tulee kantaa vastuunsa, hyvinvointi kuntatasolla on koko maamme hyvinvoinnin perusta. Voitaisiin myös tutkia, voisiko ao. rahoja hallinnoida kunnissa tehokkaammin vaikkapa rahastojen avulla. Samalla olisi mahdollisuus myös tuottoihin, edellyttäen, että rahat eivät ole Islantilaispankkien hallinnassa. Talouden taantumassa puhutaan herkästi vain yrityksien ongelmista, kuntason ongelmat jäävät lapsipuolen asemaan. Unohduksiin jää, että talouvaikutukset kunnissa ovat rajuja.

Valtio kaavailee täsmätukea yrityksille, ilmeisesti talouselämän lobbaajat ovat olleet aktiivisesti ministeriössä kuiskuttelemassa, toki tämä tukee välillisesti myös kuntia, ei kuitenkaan tarpeeksi.  Vastuu muutoksesta on valtiolla sekä kuntapäättäjillä, että heidät valitsevilla ja eri puolueiden valtasuhteista päättävillä äänestäjillä. Usein käy niin, että ehdokas on kovin itsenäistäyksilöä ennen vaaleja, mutta rivit tiivistetään heti vaalien jälkeen ja sama meno valtapuolueiden välillä jatkuu. Tähän me Perussuomalaiset yritämme tuoda muutosta, kuntalaisten parhaaksi.