Ajatellaan isosti

Suomen suurin vientituote on yllätyksettömästi edelleen paperi- ja kartonki. Puutuotepuolellakin on jalostusasteessa noustu huimasti Egyptin parruista lähtien. Vaikka näiden tuotteiden merkitystä ei pidä vieläkään väheksyä, eikä varsinkaan niiden valmistukseen liittyvän tekniikan valmistusta tai huoltoa, on selvää, että pienen maan pitäisi keskittyä edelleen korkean jalostusasteen tuotteisiin ja osaamiseen. Näitä yrityksiä on, mutta niitä on vain muutamia ja vuodesta toiseen samat. Uusia ei tule. Olemassa olevienkin työntekijät ovat suurelta osin ulkomailla.

Julkisentalouden yksi ongelma on maamme rahansiirtoa taskusta toiseen mentaliteetti ja suuri usko sosialismiin, jossa ylhäällä tehdään, sanellaan ja suojellaan. Tarkoitus on hyvä, mutta se ruokkii tehottomuutta, päällekkäisyyksiä ja tappaa ideat kehtoon. On helpompaa kieltää ja holhota, suojella hengiltä. Samalla tapetaan ajatus vapaudesta tehdä. Holhoaminen asettaa ajatuksille ja innovaatioille henkiset barrikadit. Jos joku pääsee yli, revitään kilpaa alas ja takaisin. Yksi repimisen muoto on verotus ja varsinkin halut ”lisätä veropohjaa” eli tappaa kehitys alkuunsa. Tasapäistää, ettei tule pahamieli, kun joku saa tuulta siipien alle. Tätä varmaan Björn Wahlroos tarkoittaa, kun huokaisee Suomen olevan kovin sosialistinen ja sitä kautta heikosti investointeja houkutteleva maa.

Periksi ei silti voida antaa. Ihan ensiksi pitää huolehtia kotimarkkinoista ja ostovoimasta. Se vaatii kokokansan ajatusten muutosta. Ei tyytymistä kitkutteluun matalan katon alla. Pitää ajatella isommin, myös palkoista. Varsinkin korkeakoulutettujen palkat ovat koulutuksen tasoon nähden aivan naurettavalla tasolla. Kun palkansaajien alin kymmenys puhuu ylimmän kymmenyksen ”tolkuttomista” palkoista ollaan metsässä. Isosti ajatellaan vaan veroista, muille. Ja unohdetaan jo olemassa oleva verokuorma. Tämä ei kasvata alinta mediaania, eikä lisää sen ostovoimaa. Korkeakoulutus lisää tuottavuutta muun koulutuksen ohella, mutta eihän sitä kukaan halua ilmaiseksi tehdä. Suomen kaltaisen maan pitää ehdottomasti ajatella isommin muutenkin. On tärkeää pitää koulutuksen perusta kunnossa peruskoulusta ammatilliseen osaamiseen. Tarvitaan enemmän korkeakoulutettuja ihmisiä keksimään, suunnittelemaan ja nostamaan jalostusarvoa. Siihen yhdistettynä korkeatasoinen ammatillinen osaaminen, nämä ovat ehdottomat edellytykset kehittyvälle talouskasvulle.